Tarinat

Keppiä vai porkkanaa: mistä on verkko-oppimisen motivaatio tehty?

Minä aloitin verkkokoulutuksen. Ammattilaisten laatiman koulutuksen, jonka aihe kiinnostaa minua. Koulutus on jäänyt kesken. Ei ole ”motia”, niin kuin nuorisolaiset sanoisivat.

Verkkokoulutus on helppo keskeyttää. Se ei siis kouluttajan ja koulutuksen tilaajan, oppijan työnantajan kannalta ole avain onneen. Verkossa tavoitetaan suuri määrä henkilöitä. Se on ajankäytöllisesti tehokasta ja siten oppijalle ja työnantajalle myös kustannustehokas tapa täyttää täydennyskoulutusvelvollisuus. Mutta meidän verkkokoulutusten laatijoiden ja kouluttajien näkökulmasta on haasteellista saada oppija pysymään koulutuksessa loppuun saakka.

Verkosta puuttuu usein kontakti toiseen ihmiseen. Kiinnekohta, joku jonka kanssa vaihtaa ajatuksia. Sieltä puuttuu kahvitteluseura, kaveri vierestä, jolle voi supattaa kesken luennon, vertaistuki. Jos verkkokoulutukseen ei kuulu lähiopetusta, miten kommunikaatio muiden oppijoiden kanssa mahdollistetaan? Keskustelualueelle kirjoittamisen kynnys on korkea, niin kuin tämän tekstinkin kirjoittamiseen. Minun ajatuksesta ja kysymyksestä tulee julkinen, kun kirjoitan sen verkkoon. Lieneekö kurssilla edes opettaja? Kysynkö neuvoa persoonattomalta avattarelta vai oikealta ihmiseltä?

Minun verkkokoulutukseni loppui, kun käsiteltiin aihetta, josta en saanut otetta. Olisin halunnut vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa: miten sinä tämän asian ymmärsit? Oppijoita on erilaisia. Everyone’s a visual learner – sanotaan, mutta myös vuorovaikutus oppimisessa on tärkeä elementti monenlaisten oppijoiden keskuudessa.

Motivaatio syntyy myös muista seikoista. Verkko-oppimisessa oppijalla on mahdollisuus valita, koska hänellä on sopiva aika opiskella. Tämä luonnollisesti lisää oppimisen joustavuutta ja motivaatiota, varsinkin työn ohella opiskellessa. Toisaalta, samalla puuttuu kontrolli ajankäytöstä. Kun aihe on oppijalle mieluinen ja hän kokee ymmärtävänsä asian, löytää yhtymäkohtia omaan arki- tai työelämään, oppiminen on mielekkäämpää ja asioiden mieleen painaminen on helpompaa.  Kohderyhmän tunteminen ja aiheen avaaminen esimerkkien avulla on siten yksi avain kohti motivoivaa verkko-oppimista.

Motivaatiota parantaa myös, jos opiskelija voi seurata opintojensa etenemistä. Edistymistä kuvaava palkki muuttuu vihreäksi sitä mukaa, kun opinnot etenevät tai kun ruksit tehtäviä tehdyksi. Maali ja siellä odottava palkkio lähestyy. Opettaja kommentoi tehtäviin kannustavasti tai saat mallivastaukset automaattipalautteina itseopiskelutehtäviin. Hyvinhän tämä sujuu  – ajattelet. Ja etenet seuraavaan aiheeseen. Koet, että aihe jota opiskelet on sinulle tärkeä ja edistyt opinnoissa. Näitä tunnetiloja tukemalla oppijan motivaatiota ylläpidetään verkko-oppimisessa. Samat lainalaisuudet kuin perinteisessä oppimisessa, mutta verkko-oppimisen muoto haastaa toteutuksen.

Esimerkiksi lääkehoidon verkkokursseille on pakko osallistua 5 vuoden välein, jos haluaa pitää lääkeluvan voimassa. Pakko herättää vain negatiivisen tunteen opittavaa aihetta, oppimista ja koulutuksen järjestäjää kohtaan. Porkkana eli koulutuksesta saatava todistus, lupa tai sertifikaatti tekee  oppimisesta motivoivamman, mutta sekään ei ole avain oppimisen motivaatioon. Tavoitteemme on tarjota oppijoille mielekäs oppimiskokemus pakollisen aiheen parissa.  Yksi kehittämiskohteemme on verkko-oppimisen motivaation lisääminen. Pienin askelin olemme menossa kohti maalia. Kun löydän oman sisäisen motivaattorini ja jatkan kesken jääneen verkkokurssini loppuun, voinen kutsua itseäni kokemusasiantuntijaksi kadonneen motivaation löytämisessä. Jatkan puurtamista tämän aiheen parissa.

Medieco – Osaavien ammattilaisten tukena!

Ps: Ensi vuonna lääkehoidon kursseilta löydät keskustelualueen kysymyksiä ja vastauksia varten. Avattarena linjan toisessa päässä on lääkehoidon ammattilainen.

Mikä pitää yllä tarmoamme ja sinnikkyyttämme? / Vad upprätthåller vår energi och uthållighet?

Mediecolla on jatkettu etätyöskentelyä vuoden 2020 maaliskuusta lähtien ja työtovereiden kohtaaminen on jäänyt vähäiseksi. Kotiolosuhteissa myös työergonomian toteuttaminen on välillä osoittautunut haasteelliseksi. Näin ollen olemme syksyllä 2020 lanseeranneet kuukausittaisen virkistysiltapäivän, jossa voimme kohdata terveysturvallisesti toisemme.

Sovimme, että virkistysiltapäivän suunnittelu ja toteutus ovat vastuullani. Lähtökohtana oli keksiä monipuolista, mielekästä ja hauskaa ohjelmaa, toiveita unohtamatta. Välillä liikuntaa ja toisinaan rauhallisempaa yhdessäoloa.

Yhteisten hetkien ideana on pitää pari tuntia taukoa istumisesta ja virkistää mieltä sekä tavata toisiamme. Olen ajatellut, että olisi kiva tutustua juttuihin, joita kaikki eivät ole ennen kokeneet. Tässä olen onnistunut mielestäni hyvin, vaikka tuttujakin lajeja, kuten luistelu ja sauvakävely, on valikoitunut mukaan.

Virkistymisiltapäivien ohjelmana on ollut:

  • Kiipeilyä Oulun kiipeilykeskuksessa. Selvitimme, löytyykö meidän joukosta korkeanpaikankammoisia. Kaikki uskalsivat kiivetä korkeuksiin ja mikä jännittävintä, päästää irti ja laskeutua alas jarrutusautomaatin varassa.
  • Marraskuussa 2020 kävimme pelaamassa lumihanki-mölkkyä Hiirosessa. Mölkyn pelaaminen hangessa sujui oikein hyvin. Tässä lajissa ei ollut kuin voittajia.
  • Tammikuussa luistelimme Lintulan luistelukentällä. Samalla keskustelimme päivän polttavat työasiat ja vähän sen vierestä.
  • Helmikuussa oli vuorossa luminen polkusauvakävely.
  • Maaliskuussa päätimme tehdä hyvää ja pelastaa henkiä, joten luovutimme verta Oulun SPR:n tiloissa. Tämä olikin ensikertalaisille jännittävä paikka, mutta kaikki suoriutuivat siitä mallikkaasti.
  • Huhtikuussa kun lumet olivat jo suurelta osin sulaneet, hikoilimme Kaakkurin liikuntamaan rappusilla.
  • Toukokuussa vuorossa oli koko päivän virkistyminen, joka sisälsi runsaan ja maittavan aamupalan Kahvila Makiassa. Tämän jälkeen suuntasimme pelaamaan Pakopeli ”Murhamysteeriä” Exit Oulussa. Se ratkaistiinkin viimeisellä mahdollisella hetkellä.

Kesän tulemme pitämään taukoa virkistäytyen jokainen kesälomallaan ja elokuun lopussa starttaamme jälleen uusien virkistävien iltapäivien merkeissä.

Medieco har fortsatt att arbeta på distans sedan mars 2020 och mötet med kollegor har varit begränsat. Hemma har implementeringen av arbetsergonomi ibland visat sig vara utmanande. Därför har vi på hösten 2020 lanserat varje månad en rekreationseftermiddag där vi kan möta varandra på ett säkert sätt.

Tillsammans kom vi överens om att planering och genomförande av rekreationseftermiddagen är mitt ansvar. Utgångspunkten var att hitta på varierande, meningsfullt och roligt program utan att glömma var och ens önskemål. Mellanåt motionerade vi och ibland ägnade vi åt lugnare samhörighet.

Idén med rekreationseftermiddagen är att ta en paus från sittande och pigga upp humöret samt träffas tillsammans. Jag har tänkt att det skulle vara trevligt att erfara saker som inte alla har upplevt tidigare. Enligt min åsikt har jag lyckats ganska bra här, även om bekanta aktiviteter såsom skridskoåkning och stavgång också har valts ut.

Programmen för fritidseftermiddagarna har varit:

  • Klättring vid Uleåborgs klättringscenter. Vi tog reda på om det fanns några som lider av höjdskräck bland oss. Alla vågade klättra upp i höjder och vad som var mest spännande, att släppa taget och låta automatbromsen hjälpa ner.
  • I november 2020 gick vi för att spela mölkky i snön i Hiiroinen. Vi kom underfund med att Mölkky-spelet i snön lyckas mycket bra. I spelet hade vi bara vinnare.
  • I januari åkte vi skridsko på Lintula skridskobana. Samtidigt diskuterade vi dagens brinnande arbetsfrågor och också lite bredvid det.
  • I februari var det dags för en snöig stavgångspromenad på stigar.
  • I mars beslöt vi att göra gott och rädda liv, så vi donerade blod i Uleåborgs SPR-lokaler. Detta var en spännande plats för de som donerade för första gången, men allt gick bra.
  • I april, när snön redan till stor del hade smultit, svettades vi i Kaakkuri konditionstrappa.
  • I maj var det dags att friska upp hela dagen. Då gick vi först på Café Makia för en riklig och smaklig frukost. Efter det gick vi för att spela Escape-spelet “Murhamysteeri” i Exit Oulu. Det löstes i sista möjliga ögonblick.

På sommaren tar vi en paus, för då uppfriskar vi alla under sommarlovet och i slutet av augusti börjar vi igen med nya uppfriskande eftermiddagar.

Thomas, Asiakastukihenkilö/Kundsupport

Medieco – Osaavien ammattilaisten tukena

Medieco – Stöd för kunniga experter

Terveyssosiaalityöntekijä tekee sosiaalityötä terveydenhuollossa

Julkaisimme alkuvuodesta Terveyssosiaalityön kirjaamisen ABC -verkkokoulutuksen. Tämän projektin myötä olen päässyt tutustumaan minulle aiemmin tuntemattomiin ammattilaisiin. Tiedätkö sinä, mitä terveyssosiaalityöntekijä tekee ja milloin hänen puoleensa voi kääntyä?

THL:n  blogissa pohdittiin taannoin, olisiko terveyssosiaalityön aseman vahvistaminen Sote-uudistuksen myötä tarpeen. Verkkokoulutusprojektimme aikana olen huomioinut saman kuin THL:n bloggaaja: terveyssosiaalityöntekijän asiakkuuteen ei haeta eikä vastaanotolle ole odotusaikoja – onneksi. Lisäksi olen omakohtaisesti kokenut vakavasti sairastuneen omaiseni myötä, että ihminen voi elämäntilanteessaan tarvita kipeästi sosiaalityön asiantuntijuutta, mutta ei sosiaalihuollon asiakkuutta. Keitä ovat siis nämä tärkeässä roolissa olevat ihmisläheiset ammattilaiset, joiden asema on potilaalle ja koko terveydenhuollolle merkityksellinen, mutta vahvistamaton. Tähän kysymykseen minulle vastasi Leena Siika-aho, joka työskentelee johtavana sosiaalityöntekijänä OYS:issa.

Terveyssosiaalityöntekijät on  terveydenhuollon erityistyöntekijäryhmä, joka työskentelee muiden ammattilaisten rinnalla. Heidän tehtävänään on etsiä potilaiden ja perheiden kanssa keinoja ja ratkaisuja arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen, kun sairaus tai vamma muuttaa elämää. Suurin osa terveyssosiaalityöntekijöistä työskentelee sairaaloissa. Työnkuva eroaa perinteisestä sosiaalityöntekijän roolista. Terveyssosiaalityöntekijä siis työskentelee terveydenhuollossa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että hän kirjaa  terveydenhuollon tietojärjestelmään. Asiakkaina ovat potilaat ja perheet, jotka eivät välttämättä ole perinteisen sosiaalitoimen asiakkaita. Elämä mullistuu, kun vakava sairaus tai vammautuminen koskettaa ihmistä ja koko perhettä riippumatta siitä onko kyseessä hyvin toimeentuleva, tavallinen keskiluokkainen tai elämän polulta syrjään joutunut.

Ongelman ratkaisu

Terveyssosiaalityöntekijä on tukija, mahdollistaja ja rinnalla kulkija, kuvailee Leena Siika-aho. Terveyssosiaalityöntekijä toimii asiantuntijana – niin potilaalle kuin potilaan perheelle vieraissa ja vaikeissa asioissa. Samalla hän toimii asiantuntijana myös hoitohenkilöstölle: potilaan elämänpiirin avaajana, jotta se osataan huomioida hoidossa ja kuntoutuksessa. Terveyssosiaalityöntekijä toimii tulkkina niin hoitohenkilöstön ja potilaan kuin sairaalan ja kunnallisen sosiaalialan sektorin sekä muiden viranomaisten välillä.

Terveyssosiaalityöntekijä omaa hyvät ihmissuhdetaidot. Hän on laajakatseinen ja osaa tehdä synteesiä eri näkökulmien välillä. Hänellä on laaja tietämys sosiaalivakuutus- ja palvelujärjestelmästä sekä lainsäädännöstä ja kyky soveltaa tätä tietoa. Terveyssosiaalityöntekijällä on kyky toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa ja ratkaista eteen tulevia pulmia. Terveyssosiaalityöntekijä on erilaiset ihmiset ennakkoluulottomasti ja empaattisesti kohtaava laaja-alaisen tietämyksen ja ongelmanratkaisutaidon omaava henkilö, kiteyttää Leena.

Kiitos Leenalle sekä muille terveyssosiaalityön ammattilaisille tärkeästä työstä, jota teette meidän kaikkien hyväksi! Medieco toimii teidänkin osaavien ammattilaisten tukena.

Aurinkoisia kevätpäiviä toivottelee Tanja, verkkokoulutusasiantuntija

Ps: Valikoimaamme kuuluu kirjaamisen täydennyskoulutusta niin terveyssosiaalityöntekijöille että muillekin sosiaalialalla työskenteleville ammattilaisille. Yhteisenä tavoitteenamme on kirjaamisen toimintatapojen yhdenmukaistamisen lisäksi terveyssosiaalityöntekijöiden  ja muiden sosiaalialan ammattilaisten työn näkyvyyden lisääminen.